Historihka

JO- virgebáiki vuođđuduvvui ráđđehusforpma doarjagiin mii álggii jagi 1809.

Bild på JO:s instruktion från 1810 Fotograf: JOJO vuosttaš njuolggadus jagi 1810.

JO- virgebáiki vuođđuduvvui ráđđehusforpma doarjagiin mii álggii maŋŋel váldegomiheami jagi1809.  Gustav III oktováldi njuoska muittus luvvui ođđa ráđđehusforpmas systema riikkabeivviid stivrenfámu geavaheami kontrolleremii, mii mearkkašii ahte vuođđoláhkaválljogoddi(KU) oaččui bargun  bearráigeahččat ministariid ja okta riikkabeivviin válljejuvvon vuoigatvuođaáššeolmmái mearriduvvui bearráigeahččat eiseválddiid lágaid čuovvuma.

Jurdda okta orgána eiseválddiid lágaheiveheami kontrolleremii ii lean ođas jagi 1809.Juo 1713 lei oktováldi gonagas Karl XII vuođđudan doaimma Gonagasa Alimus Áššeolmmái. Karl XII lei dalle Turkkas ja lei leamaš olgoriikkas lagabui 13 jagi. Okta su olgoriikkagalledeami váikkuhus lei ahte almmolaš moivi lei šaddan hálddahusas Ruoŧas. Son vuođđudii danin Alimus Áššeolbmá, gii galggai leahkit su lagamus ovddasteaddji Ruoŧas. Alimus Áššeolbmá bargun lei gohcit ahte duopmárat ja virgeolbmát doibme čuožžovaš lágaid jelgii ja muđuid čuvvo bargguideaset. Jagi 1719 álge Gonagasa Alimus Áššeolbmá gohčodit  Vuoigatvuođaáššeolmmájin(JK) ja virgebáiki lea ain anus- JK lea ráđđehusa áššeolmmái. 

Jagi 1809 ráđđehusforpma jelgii fápmu galggai juhkkojuvvot gonagasa ja riikkabeivviid gaskka. Gonagas galggai namuhit Vuoigatvuođakánslera ja riikkabeaivvit galggai namuhit Vuoigatvuođaášše-olbmá. Alimus dárkkuhus ođđa áššeolmmáivirggis(Vuoigatvuođaáššeolbmáin) lei oažžut áigái bearráigeahču riikkavuložiid miela mielde mii lei ollásit iešráđálaš stivrejeaddji fámu ektui. Orui lunddolaš hábmet JO- virgebáikki Vuoigatvuođakánsler ovdagovvan. Dego JK galggai JO leahkit alaguoddi bargun bearráigeahččat duopmáriid ja virgeolbmáid lágaheiveheami. JO galggai e.e váikkuhit oktilaš riekteheiveheapmái ja cuoigut eahpečielggasvuođaid láhkaásaheamis. Su doaibma galggai doaimmahuvvot dárkkistemiid ja váidalemiid gieđahallamiid bokte. Váidalusgieđahallamis ii lean álggus nu stuora veala. Vuosttaš 100-jagi JO- virgebáikki doaimma áigge ledje sullii 70 váidaleami jagis.

Álggus JO rolla speadjalasttii alaguoddidoaimma. Áššit mat biddjoje álgui Jos eai goasge báhcán doiabmabijuhaga dahje čuoččáldahttui sivahus. JO goittotge vehá gearddiinis ovddidii praksisa mii mearkkašii ahte son ii alaguoddán una áššiin ja dan sajis guđii ášši cuigehusain. Dán ovdáneami riikabeaivvit dohkkehii jagi 1915 váldimiin sierra alaguoddinhealbadanrievtti JO –njuolggadusaide. Njuolggadusat JO rievttis guođđit sivaheami , go lea jearaldat feaillas mii ii lean duođalaš láhki, lei gitta jagi 1975 JO- njuolggadusaid dohkkeheami rádjái áidna formálalašvuođđu kritihkalaš cealkámuš JO bealis. Jus dihto dahkku ii sáhtton bidjot doaibmaolbmui noađđin ráŋggáštahtti sivvan  iige lean mangelágán vuođđu alaguoddinhealbadeapmái, vuođđudii kritihkalaš dahje  rávvejeaddji cealkámuš JO bealis dušše praksisa mii lea ovdánahtton virgebáikkis. Dát praksisa riikkabeaivvit geahččalii ja dohkkehii jagi 1964.

Jagi 1975 mearrádus váldit eret sierra alaguoddinhealbadanrievtti lei dan oktavuođas go seamma áiggi čađahuvvui ng. Virgebáikereforma, mii e.e. mearkkašii ahte almmolaš doaibmaolbmuid ráŋggáštanvuoiggalaš vástu garrasit ráddjejuvvui. Adnojuvvui ahte dan duogáža ektui ii šat lean dárbu dakkár riekti Joi ahte healbadit alaguoddima. Dan sadjái mearriduvvui ahte JO dain áššiin  mat váldo dutkama vuollái livččii seamma njuolggadusaid vuoláš alaguoddingeatnegasvuođas  ja alaguoddinhealbaheamis go almmolaš alaguottit.

Govvejuvvon ovdáneapmi JO-virgebáikki rollas mearkkaša ahte doaimma deaddočuokkis vehá gearddiinis lea sirdon eastaleaddjis rávvejeaddji funkšuvdnan. Bargu eastalit feaillaid ja almmolaččat doaibmat rivttes riekteheiveheapmái lea šaddan oažžut ovdasaji alaguoddibargguin. 

Moadde vuođalogu

1809  JO-virgebáiki vuođđuduvvo 1809 ráđđehusforpmain.

1810  Vuosttas vuoigatvuođaáššeolmmái(JO) válljejuvvo, L.A. Mannerheim.

1915   Soahteáššeolmmái, MO, vuođđuduvvo gohcit vai dohkketmeahttundilit eai viiddo riikka soahteveagas.

1941  Áššeolbmáid (JO & MO) válgaáigodat guhkiduvvo jagis njealji jahkái.

1957   Gielddalaš eiseválddit biddjojuvvo JO geahču vuollái.

1967  MO-virgebáiki  loahpahuvvo ja  JO lasiduvvo  golmma olbmui.

1975  JO  lohku lasiduvvo njealji  olbmui.

Maŋemusat ođasmahttun 2013-06-11